Uusi teknologinen vallankumous?

Sunnuntai 7.12.2008 klo 13:11 - Paula Miinalainen

Onko uusi teknologinen vallankumous jo eteisessä odottamassa?

Uusi teknologinen vallankumous on jo eteisessä odottamassa. Tämän vaikutelman sain kuunnellessani futurologi Santtu von Bruunin hurjia avauksia Kuntatalolla 29.11.08. Tosin hän pehmensi näkemyksiään siteeraamalla Nils Bohria: "Ennustaminen on vaikeaa - erityisesti tulevaisuuden ennustaminen ."

 Olemme nyt uudessa tilanteessa sikäli, että yksittäinen ihminen kilpailee yksittäisen ihmisen kanssa toisessa maassa. Tekniikka on mahdollistanut työn teon jatkuvan 24 tuntia vuorokaudessa. Kun Suomessa työaika päätyy, niin tietotyö siirtyy maapallon siihen osaan, jossa on aamu ja työaika alkaa. Siellä kollega jatkaa työtä. Näin työ kiertää maapallon ympäri  ja työn teko jatkuu tauotta vuorokauden ympäri.

 Nuoret työn tekijät vaativat aivan toisenlaisia työolosuhteita kuin esim. nykyiset kuntien työolosuhteet ovat. Nykyinen työkulttuuri ei kelpaa. Se ei ole riittävän tuottavaa. Tuloksen tekemisen keinot ovat toiset. Esimerkiksi eräässä erittäin hyvää tulosta tekevässä yrityksessä on sääntö, että jokaisen täytyy tehdä  yhden päivän ajan viikossa jotakin aivan muuta kuin sitä mitä tekee työkseen.

 Tuottajan ja kuluttajan suhde sulautuu yhteen. YouTube on suurin tällainen ihmisten itsensä tekemä systeemi. Muita vastaavia ovat  Flickr, OhmyNews, Wikipedia. Nämä kaikki ovat vapaasti kaikkien käytettävissä.

 Heti tämän seminaarin jälkeen 1.12.08 minulla oli mahdollisuus kuunnella Nokian johtajan Lauri Hirvosen esittely Nokia  uudesta dotMobi-palvelusta. Se tarkoittaa tekniikkaa, jossa nykyisen Internetin käyttö siirtyy kännykkään. Tätä varten on kehitetty oma teknologia, joka mahdollistaa nopeat, kännykkään sopivat vasteajat ja kännykkään sopivan ulkoasun ja käyttötavan.

Kännykkään sopivien uusien sovellusten kehittämistä varten Nokia on julkaisut täyden työkalupakin. Ja se työkalupakki on täysin ilmainen kaikille ja ladattavissa Netistä kts. http://www.mobiforge.com/

Tarkoittaako tämä, että kymmenettuhannet lapset, nuoret ja muut kynnelle kykenevät alkavat tehdä uusia sovelluksia vain mielikuvitus rajana? Mielenkiintoinen ajatus. Voi syntyä huikeita ratkaisuja ja uusia palveluja.

Bruunin mukaan nyt on menossa tietosota, jossa nämä sosiaaliset mediat ovat olennaisen tärkeitä.

 

Mitä tapahtuu oppimisessa?

Bruun mallinsi oppimista näin:

1

Kisällimalli

Henkilökohtainen opetus

2

Varmuuden vuoksi

Kiinteä lukujärjestys

3

Joustava

Muokattava lukujärjestys

4

Teknologian tukema

Henkilökohtainen on nyt taas tulossa

 

Uusi henkilökohtainen oppiminen tarkoittaa, että koulu tukee tiedon etsimistä, englantia puhutaan englantilaisten kanssa, biologiaa opitaan maailman parhaiden biologien kanssa jne. Tämän tulevaisuudenkuvan näki ystäväni, Nokian ennustajaeukko, psykologi Tuija Matikka jo 80-luvun puolivälissä.

Yritysmaailma on edennyt tässä koululaitosta nopeammin.

 

UUSIA TEKNIIKAN MULLISTUKSIA

Seuraavia uusia tekniikan mullistuksia ovat kosmeettinen farmalogia, jonka avain sanoja ovat sellaiset tuotteet kuin Steroidit, Ampakiini, Prozac, Modafimiini. Näillä kaikilla on suuret markkinat, mutta niitä ei ole saatavissa Suomessa.

Toinen mullistava asia on uudenlainen ihminen, johon liittyy seuraavat asiat:

Eliniän huomattava pidentyminen
Sulautuminen tietojärjestelmiin
Geneettinen muokkaaminen, ensimmäiset askeleet ovat menossa
Kudostulosteet ja kasvatetut elimet
Henkilöön istutetun teknologian yleistyminen

Nämä uudet mullistavat tekniikat ovat jo eteisessä tulossa. Niitä kehitetään parhaillaan ja ensimmäisiä tulokisa on saatu. Kilpailu on kovaa ja kehitykseen panostetaan. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: dotMobi, oppiminen, futurologia

Oppiminen ja innovaatio työelämässä Engeström

Maanantai 24.11.2008 klo 20:17 - Paula Miinalainen

Oppiminen ja innovaatio työelämässä

IT-kouluttajien syysseminaari 20.11.2008 HAAGA-HELIA

Muistiinpanoja tutkija Yrjö Engeströmin luennosta 

http://www.ttlry.fi/yhdistykset/itko/tapahtumat/oppiminen_ja_innovaatio_tyoelama/

 

Työn historialliset kehitystyypit ( Victor & Boyton, 1998):

1) Käsityö

            Äänetön tieto. Tätä on joka organisaatiossa.

2) Sarjatyö

Koodattutieto, standardit, kuvat, prosessit kuvattu täsmällisesti. Lähtöisin amerikkalaisesta autoteollisuudesta. Japanilaiset etsivät uudet tavat, syntyi Toyotanismi, lean production.

3) Prosessien parantaminen

Käytännön prosessitieto. Jatkuva prosessien parantaminen. Työntekijä on jatkuva laaduntarkkailija ja myös tekee nopeasti parannuksia. Jokainen on "insinööri" ja tekee muutoksia.

4) Massaräätälöinti

Artikkelikohtainen räätälöinti. Asiakkaat vaativat räätälöintiä. Perustuu tuotteiden muutelevuuteen. "Suunnittele oma autosi". Sarjatuotannon ote säilyy, koska kompponentit ovat sarjatuotettuja. Yhdistelmä on uniikki.

Tässä siirrytään pois prosessien hallinnasta ja mietitään asiakkaan kannalta asioita.

5) Yhteinen kehittely

Solmutyöskentely. Dialoginen tieto.

Samalla solmitaan pitkäaikainen yhteistyösopimus.

Lähtökohta: tuote ei ole koskaan valmis. Siihen sisältyy jatkuvaa tuotekehittelyä. Vaatii neuvottelemaan ja löytämään yhteinen kieli

Työtavan määrittely kohteen mukaan on keskeistä:

Mieti: Keille, mitä ja miksi. Ei vain mietitä miten.

Käsityöllä ja yhteiskehittelyllä on yhtäläistä pitkät ja laajat asiakassuhteet.

Solmutyöskentely

Yhteiskehittelyn työkaluja

Häiriöt ovat informaation lähteitä. Mitä rikkaampi informaatio häiriöstä on saatu kerättyä sen parempi.

Isot tietojärjestelmähankkeet "ajelehtivat". Kukaan ei halua puhua siitä.

Kontrollipuhe on hallitsevana, mutta käytäntö ajelehtii.

 

RAKASTAKAA AJELEHTIMISTA. CIBORRAN IDEA.

Aiheeseen liittyviä mielenkiintoisia linkkejä:

http://www.vastapaino.fi/vp/images/tekstinaytteet/951-768-158-5.pdf

http://www.kaks.fi/tiedotteet/seminaarit/katse-eteenpain-2006/seminaarin-06-tiedotteet/ulla-maaria-mutanen.aspx

Oppimishaaste on uuden neuvottelevan solmutyöskentelyn omaksuminen.

"Nyt keskustelu on mielipiteiden heittoja. Ei ole kulttuuria, jossa mennään syvälle."

Ensin oli Kekkonen, sitten Ollila ja nyt EU. Aina on jokin joka sanoo, miten tehdään. On ollut auktoriteettilähtöinen oppimiskulttuuri. Se ei vain enää toimi.

Tällä hetkellä on vallalla expansiivinen oppiminen tai jotakuinkin niin.

Expansiivisessa oppimisessa opitaan sellaista, mitä ei vielä ole.

On matka yhteisen lähikehityksen halki.

Nyt ei ole alhaalta tulevia kansanliikkeitä kuten raittiusliike oli aikoinaan.

Esimerkki:

Helsingin kotihoidossa tutkitaan uutta tapaa. Nyt toimitaan sarjatuotannon tapaan. Se ei toimi.

Tällä alueella on iso haaste saavuttaa yhteisesti neuvotteleva tapa. Sarjatuotanto mallilla ei ole mahdollista selviytyä "harmaantumisesta".

Toinen kipupiste on maahanmuuttajat.

Kolmas kipupiste on näkymättömiin katoava nuoriso. 

Huomaa: Sorrumme tekemään enemmän sellaista, mikä ei toimi

Etukäteen ei tiedetä, millaisia vuorovaikutustasoja on tulossa. Vuorovaikutusten laatu määrittelee miten kokonaisuus toimii. Edessä upea potentiaalinen mahdollisuus. 

Sosiaalinen innovaatio:

Nykyisin mennään Netissä sinne, missä asiakkaat ovat. Ennen kuviteltiin, että asiakkaat tulevat meidän sivuille.

Ihminen ei ole koskaan liian vanha oppimaan uutta.

Toistuvien toimintamallien havaitseminen. On pysähdyttävä pohtimaan, mitä meidän elämässä toistuu jatkuvasti. Onko sen toistuminen järkevää.

Paljonko tulee informaatiota joka kyseenalaistaa oman toiminnan.

Onko olemassa jotakin, jonka tärkein tehtävä on osoittaa, että olen väärässä. 

Tärkeintä on perusturvallisuus ja luottamus. Jos ei ole niin emme voi oppia.

Olemme jatkuvassa konfliktissa, mikä itse asiassa on luovuuden ja oppimisen lähtökohta. Mistään asiasta ei ole yhtä totuutta.

Yksi totuus on aina valtaan liittyvä. Se kuvaa valtarakennetta.

Ollaan menossa pois siitä, että oppiminen on "oppiputkeen" pääsemistä.

Kielenkäytössä puuttuu sanoja tässä esitetyistä asioista.

Jokainen kohtaaminen mahdollistaa tai rajoittaa asioita.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: oppiminen, solmutyöskentely