Ketterät menetelmät ja kokemukset

Hetky, Helsingin tietojenkäsittely-yhdistys ry:n jäsenlehti 4/2008

 

AKVAn laivaseminaari Tukholmaan 10.-12.10.2008

Kerhon järjestämä seminaari oli menestys; ketteryys osoittautui ajankohtaiseksi aiheeksi. Asiantuntijaluennoijia oli kutsuttu 10 ja yhteensä meitä oli matkalla 75 henkilöä. Esitysten materiaalit ovat nähtävissä Hetkyn sivuilla http://www.hetky.fi/akva_aiemmat.html#risteily 

Samaisessa osoitteessa on myös kuvagalleria. 

Poimintoja luennoitsijoiden näkemyksistä ja mielipiteistä

Tulevaisuuden tutkija, FT Marja-Liisa Viherä johdatteli meidät ketteryyden käsitteeseen arjen ketteryyden kautta. Ketteryyden onnistumiseen tarvitaan välttämättä 

1) yhteinen tavoite/visio

2) luottamus

3) avoimuus

4) hyvät tietovirrat.

Tärkeätä on myös osaaminen, osaamisen rajojen tunnistaminen  sekä näkemys ja tahto.

Näihin ketteryyden edellytyksiin moni luennoija palasi ja vahvisti niiden merkitystä.

Arto Saari Ixonos Teknologiakonsultointi Oy:stä tarkasteli ketteryyttä yritystasolla.   Ketteryys on kyky vastata tehokkaasti muutoksiin. Ketteryyteen täytyy kasvaa. Moni on aluksi kompuroinut. Yleisön pyynnöstä seuraavaksi Saaren esittämä luettelo siitä, mikä voi mennä vikaan, kun toimitaan  "yliketterästi" ( Yliketteryys kursorilla). 

  • "Asiakas ei prosessiamme ymmärrä - meillä on valta päättää
  • Asiakkaan palveleminen on 1. prioriteetti 
  • "Valmistuu kun valmistuu" 
  • Aikataulu voi olla liiketoiminnallisesti merkittävä 
  • "Tehdään mitä ehditään" 
  • Voi muodostaa keskeneräisen, hyödyntämättömän osan 
  • "Teemme näin / emme tee näin, koska prosessi määrittää" 
  • Järkeä ja tilannetajua, ei prosessisokeutta 
  • "Meillä ei ole päällikköä" 
  • Valistunut johtaja on monen onnistumisen takana. 
  • "Suunnittelu on aina huono asia, asia selviää tekemällä" 
  • Suunnittelu paljastaa monesti asioita. Mentaalinen harjoite. 
  • "Dokumentointia ei tarvita tai se voidaan tehdä joskus toiste" 
  • Sisältää henkilöriskni. Ei tue laajempaa oppivaa organisaatiota. 
  • "Riittää että iteroimme. Vaiheita, rakenteita tms ei tarvita" 
  • Vaiheistus ja projektirakenteet luovat kehityksen iteratiiviselle toiminnalle

Katso luentomateriaalista, miten kontrolloit ketteryyttä. 

Antti Tirilällä Solita Oy:stä oli projektiympäristön näkökulma. Testaaminen tapahtuu rinnan toteutuksen kanssa ja sitä tehdään paljon. Tiimi tietää parhaiten, miten edistää omaa työtään. Tärkeätä on edetä asiakkaan ehdoilla ja valita kuhunkin tilanteeseen parhaiten sopivat käytännöt.

Logica Oy:nTommi Laukkasen aiheena oli Scrum ruohonjuuritason prosessina verkkopalvelutoimituksissa. Projekteissa on opittu mm. se, että Scrum antaa realistisen kuvan projektin etenemisestä. Mutta Scrum ei itsessään poistanut työmääräarvioinnin epätarkkuutta, vaan antoi mekanismit poikkeamien käsittelyyn

Matias Muhonen Ambietia Oy:stä esitteli ja demosi ketterän projektin vaatimusten hallintaan tehdyn työkalun.

 

Lehtori Antero Järvi Turun yliopistosta todisti, että ketteryys sopii myös business-kriittisiin hankkeisiin. Ketteryys tulee istuttaa hankkeen sisään, sillä näissä hankkeissa tarvitaan isot testaukset. Järvi suosittelee ketteriä komponenttitiimejä. Komponenttipohjaisesti on helpompi aloittaa, koska suuria muutoksia toimintatapoihin ei kannata tehdä.

 

Digian Petri Heiramolla oli ostajan näkökulma. Olennaista on, että VASTUUTA EI VOI ULKOISTAA. Asiakkaan tulee olla läsnä koko projektin ajan. Vesiputousmallissa tuotetaan 45 % ominaisuuksia, joita ei koskaan käytetä. Tästä halutaan päästä eroon. Jokaisella tiimillä on oma luonnollinen kehitysnopeutensa, jolla se voi tuottaa laadukasta koodia. Nopeutta ei voi nostaa painostamalla, koska ihmiset leikkaavat laatua painostuksen alla. 

 

Juhani Ventä Sofor Oy:stä korosti myös testauksen tärkeyttä. On sekä asiakkaan että toimittajan tappio, jos tehdään turhia asioita. Asiakkaan organisaatiot ovat nykyisin niin ohuiksi viilattuja, etteivät he ehdi osallistua riittävästi ja siitä syntyy hankaluuksia.

Soforissa on käytössä tavoitehintamenettely, jonka avulla on saatu karsittua turhat ominaisuudet pois. "Kiinteähintaiset sopimukset, joissa on sanktioita, ovat myrkkyä ketteryydelle." 

Kehityspäällikkö Elina Saartoala Tieto-Tapiola Oy:stä kertoi heidän  2 vuoden kokemuksistaan Scrum-mallin käytöstä. Periaate "vähän, mutta usein" ei ole mahdollinen isossa ympäristössä, jossa uudet versiot otetaan käyttöön 3-4 kertaa vuodessa. Ketteryys on mukautettu talon tapoihin. Kahden vuoden projektissa budjetin ylitys oli n. 4 % ja aikataulun pidentyminen n. 22 %.

Päätteeksi testausasiantuntija Maaret Pyhäjärvi kertoi F-Securen siirtymisestä ketteriin menetelmiin. Pyhäjärvi arvostaa tutkivaa testausta. Ensimmäisten  "toimiiko tämä" -kysymysten perusteella laaditaan seuraavat kysymykset. Suunnittelu tehdään esimerkkien avulla ja näin saadaan samalla testiaineistoa. Pyhäjärvi esitteli myös ketterän testaajan ominaisuudet, joista tärkein on ihmisten kunnioitus ja kuunteleminen.

 

Ketteryydestä saa tietoa myös osoitteesta http://agilefinland.com

 

Seminaarissa oli viihtyisää. Iltatilaisuuksissa verkostoiduimme ja keskustelimme vilkkaasti esitysten annista. Saimme paljon hyvää ja rakentavaa palautetta, mm:

 

  • Mahdollisuus perehtyä asiaan työajan ulkopuolella viihtyisässä ympäristössä.
  • Esiintyjien tausta mukavan erilaisia. Monipuolinen kuva ketteristä menetelmistä eri kantilta.
  • Pysykää valitsemallanne tiellä, olennaista on valita hyvä ja kattava teema.
  • Sain ymmärrystä ketteryydestä ja erityisesti sen hallinnasta.

 

Erityistä kiitosta sai Petri Heiramon pienelle ryhmälle vetämä workshop, jossa ketteryyttä esiteltiin demo-pelin avulla: ketteriin menetelmiin kuuluvien lyhyiden iteraatioiden avulla suunniteltiin ja toteutettiin asiakkaan erilaisia vaatimuksia.

Kymmenen hengen joukko  valitsi demon sijaan käynnin Modernin taiteen museossa.. Tutustuimme  laajaan Max Ernstin  näyttelyyn Dröm och revolution ja söimme museon ravintolassa maittavan lounaan.