Uusimmat kirjoitukset

  • 6.3.2013 16:25 Ketterä kehitys Lue lisää »
  • 25.2.2013 2:22 376 vuotta kokemusta ketteryydestä Lue lisää »
  • 22.11.2012 10:58 Virtualisointia ja pilveä- minne olemme menossa? Lue lisää »
  • 7.12.2008 13:11 Uusi teknologinen vallankumous? Lue lisää »
  • 24.11.2008 20:30 Oppiminen ja innovaatio työelämässä Kilpi Lue lisää »
  • 24.11.2008 20:17 Oppiminen ja innovaatio työelämässä Engeström Lue lisää »
  • 21.11.2008 21:29 Laskutuksen sähköistäminen Lue lisää »
  • 21.11.2008 21:01 Henkilöstöasiat esillä Systeemityöyhdistyksen syysseminaarissa Lue lisää »
  • 16.11.2008 16:35 Kurottaudu pois uomasta Esa Saarinen Lue lisää »

Uusimmat kommentit

Riippumatonta konsultoinipalvelua

Kokenut asiantuntija palveluksessanne.

Milloin ketteräkehittäminen (Scrum) on paikallaan?
Miten huomioda ketteryys projektisuunnittelussa?
- Scrum Product Owner

Järjestelmän vaatimusten ja määritysten laatiminen.

Laadunvarmistus ja katselmointipalvelu.


Hyväksymistestauksen organisointi ja valvonta. 

scrum_product_owner_horiz1.jpg

 Siirry Linkedin:iin täällä
Tulostettava CV on täällä

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

 

Ketterä kehitys

Keskiviikko 6.3.2013 klo 16:25 - Paula Miinalainen

 

 ”Suomalaisten huippuammattilaisten laatima teos tarjoaa runsaasti hyödyllistä, käytännöllistä tietoa, jota et löydä muista kirjoista. Tekijöiden kokemuksesta ja osaamisesta ammentava kirja sopii kaikille tietotyöntekijöille, jotka ovat jo ketteriä tai ovat tulossa ketteriksi. Teoksesta on hyötyä myös jokaiselle alaa opiskelevalle.”

 Tämä on ote kirjan ”Ketterää kehitystä” esittelystä. Kirja on saatavissa alla olevasta linkistä.

http://www.finnlectura.fi/uusia-tuotteita/312-ketteraeae-kehitystae.html

Olin mukana kirjoittamassa tätä kirjaa. Se syntyi kahdessa päivässä viikonloppuna. Julkaisimme sen 1.0 version saman tien verkossa nimellä ”376 vuotta kokemusta ketteryydestä”. Se saikin nopeasti myös kustantajan ja on siis saatavissa paperimuodossa yllä olevassa osoitteessa nimellä ”Ketterää kehitystä”.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ketterä kehitys, Paula Miinalainen

376 vuotta kokemusta ketteryydestä

Maanantai 25.2.2013 klo 2:22 - Paula Miinalainen

 

376 vuotta kokemusta ketteryydestä

https://dl.dropbox.com/u/2022200/376%20vuotta%20ketteri%C3%A4%20kokemuksia.pdf

https://docs.google.com/file/d/0Bwz5zin68Li-Vjl6UEtCaTdtZ1E/edit

Kirjoitimme tämän kirjan ensimmäisen version ketterästi yhden viikonlopun aikana.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ketteryys, scrum

Virtualisointia ja pilveä- minne olemme menossa?

Torstai 22.11.2012 klo 10:58 - Paula Miinalainen

Virtualisointia ja pilveä- minne olemme menossa?

”On tulossa yhtä suuri muutos kuin sähkön tullessa käyttöön.” totesi Tietotekniikan liiton toiminnanjohtaja Robert Serén Helsingin tietojenkäsittely-yhdistyksen Akva-verkoston seminaarissa. Muutosta ennustivat myös monet muut luennoijat.

Mitä ne muutokset sitten ovat tämän seminaarin valossa?

 http://www.hetkyajassa.fi/blogit/170-virtualisointia-ja-pilvea-minne-olemme-menossa

 

Suomessa ohjelmisto- ja palvelutuotanto on voimakkaassa kasvussa. Suomi on tosin menettänyt kustannuskilpailukykyä lyhyessä ajassa 17 % Saksaan verrattuna. Toisaalta BSA Business Softaware Alliance on todennut, että Suomi on maailmassa USA:n jälkeen paras maa IT-yrityksille. Suomi on siis paras maa Euroopassa. Suomalainen ict-ala on myös varsin tasa-arvoinen. Naisen euro on 96 senttiä

Suomella on loistavat lähtökohdat. Tarvitaan lisää koulutusta, Infra tulee laittaa kuntoon ja yrittäjyyttä

kannustaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pilvipalvelut, virtualisointi, naisen euro

Uusi teknologinen vallankumous?

Sunnuntai 7.12.2008 klo 13:11 - Paula Miinalainen

Onko uusi teknologinen vallankumous jo eteisessä odottamassa?

Uusi teknologinen vallankumous on jo eteisessä odottamassa. Tämän vaikutelman sain kuunnellessani futurologi Santtu von Bruunin hurjia avauksia Kuntatalolla 29.11.08. Tosin hän pehmensi näkemyksiään siteeraamalla Nils Bohria: "Ennustaminen on vaikeaa - erityisesti tulevaisuuden ennustaminen ."

 Olemme nyt uudessa tilanteessa sikäli, että yksittäinen ihminen kilpailee yksittäisen ihmisen kanssa toisessa maassa. Tekniikka on mahdollistanut työn teon jatkuvan 24 tuntia vuorokaudessa. Kun Suomessa työaika päätyy, niin tietotyö siirtyy maapallon siihen osaan, jossa on aamu ja työaika alkaa. Siellä kollega jatkaa työtä. Näin työ kiertää maapallon ympäri  ja työn teko jatkuu tauotta vuorokauden ympäri.

 Nuoret työn tekijät vaativat aivan toisenlaisia työolosuhteita kuin esim. nykyiset kuntien työolosuhteet ovat. Nykyinen työkulttuuri ei kelpaa. Se ei ole riittävän tuottavaa. Tuloksen tekemisen keinot ovat toiset. Esimerkiksi eräässä erittäin hyvää tulosta tekevässä yrityksessä on sääntö, että jokaisen täytyy tehdä  yhden päivän ajan viikossa jotakin aivan muuta kuin sitä mitä tekee työkseen.

 Tuottajan ja kuluttajan suhde sulautuu yhteen. YouTube on suurin tällainen ihmisten itsensä tekemä systeemi. Muita vastaavia ovat  Flickr, OhmyNews, Wikipedia. Nämä kaikki ovat vapaasti kaikkien käytettävissä.

 Heti tämän seminaarin jälkeen 1.12.08 minulla oli mahdollisuus kuunnella Nokian johtajan Lauri Hirvosen esittely Nokia  uudesta dotMobi-palvelusta. Se tarkoittaa tekniikkaa, jossa nykyisen Internetin käyttö siirtyy kännykkään. Tätä varten on kehitetty oma teknologia, joka mahdollistaa nopeat, kännykkään sopivat vasteajat ja kännykkään sopivan ulkoasun ja käyttötavan.

Kännykkään sopivien uusien sovellusten kehittämistä varten Nokia on julkaisut täyden työkalupakin. Ja se työkalupakki on täysin ilmainen kaikille ja ladattavissa Netistä kts. http://www.mobiforge.com/

Tarkoittaako tämä, että kymmenettuhannet lapset, nuoret ja muut kynnelle kykenevät alkavat tehdä uusia sovelluksia vain mielikuvitus rajana? Mielenkiintoinen ajatus. Voi syntyä huikeita ratkaisuja ja uusia palveluja.

Bruunin mukaan nyt on menossa tietosota, jossa nämä sosiaaliset mediat ovat olennaisen tärkeitä.

 

Mitä tapahtuu oppimisessa?

Bruun mallinsi oppimista näin:

1

Kisällimalli

Henkilökohtainen opetus

2

Varmuuden vuoksi

Kiinteä lukujärjestys

3

Joustava

Muokattava lukujärjestys

4

Teknologian tukema

Henkilökohtainen on nyt taas tulossa

 

Uusi henkilökohtainen oppiminen tarkoittaa, että koulu tukee tiedon etsimistä, englantia puhutaan englantilaisten kanssa, biologiaa opitaan maailman parhaiden biologien kanssa jne. Tämän tulevaisuudenkuvan näki ystäväni, Nokian ennustajaeukko, psykologi Tuija Matikka jo 80-luvun puolivälissä.

Yritysmaailma on edennyt tässä koululaitosta nopeammin.

 

UUSIA TEKNIIKAN MULLISTUKSIA

Seuraavia uusia tekniikan mullistuksia ovat kosmeettinen farmalogia, jonka avain sanoja ovat sellaiset tuotteet kuin Steroidit, Ampakiini, Prozac, Modafimiini. Näillä kaikilla on suuret markkinat, mutta niitä ei ole saatavissa Suomessa.

Toinen mullistava asia on uudenlainen ihminen, johon liittyy seuraavat asiat:

Eliniän huomattava pidentyminen
Sulautuminen tietojärjestelmiin
Geneettinen muokkaaminen, ensimmäiset askeleet ovat menossa
Kudostulosteet ja kasvatetut elimet
Henkilöön istutetun teknologian yleistyminen

Nämä uudet mullistavat tekniikat ovat jo eteisessä tulossa. Niitä kehitetään parhaillaan ja ensimmäisiä tulokisa on saatu. Kilpailu on kovaa ja kehitykseen panostetaan. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: dotMobi, oppiminen, futurologia

Oppiminen ja innovaatio työelämässä Kilpi

Maanantai 24.11.2008 klo 20:30 - Paula Miinalainen


Oppiminen ja innovaatio työelämässä

IT-kouluttajien syysseminaari 20.11.2008 HAAGA-HELIA 

Muistiinpanoja liikkeenjohdon konsultti Esko Kilven luennosta.

http://www.ttlry.fi/yhdistykset/itko/tapahtumat/oppiminen_ja_innovaatio_tyoelama/

Miten työn tuottavuutta mitataan?

Suoritekeskeisyys

Esimerkiksi Terveyskeskuksissa tuottavuutta on kun saadaan samassa ajassa vietyä läpi useampia potilaita. Keskeinen havainto on kuitenkin, että nopeasta käsittelystä seuraa se, että potilaat joutuvat tulemaan uudelleen. Kaikkea ei ole havaittu ja hoidettu kerralla. Eli kokonaistehokkuus vähenee. 

Arvonluontikeskeisyys

Miten asia on huomenena arvokkaampi kuin tänään sidosryhmän näkökulmasta.

Käytännössä työnteko on puhumista ja kuuntelemista.

Työstä tulee koko ajan vaikeampaa.

Jatkossa halutaan pois yksilökeskeisestä suorituksesta. Se jää taakse. Työn kongnitiivisen kuorman lisäys aiheuttaa sen, että työ täytyy hajauttaa.

Hyvin tekeminen tarkoittaa, että ajattelemme yhdessä. Paras on kollektiivisesti tehty suoritus.

Keskeiset prosessit ovat KYSYMYKSET JA VASTAUKSET.

Millaisia kysymyksiä syntyy, kuinka niihin vastataan ja milloin niihin vastataan. Yhteisten merkitysten luominen on tärkeää.

Tagit ovat tärkeitä, koska informaatio on yhä visuaalisempaa ja narratisempaa.

YouTube on tärkeä. Se on kompakti, älykäs, hauska. Tarina on sen perusta.

Kun työ on kysymys ja vastaus, niin tulee tärkeäksi kysymys, kuinka nopeasti saadaan vastaus. Nokialla pitää tulla vastaus kaikkiin kysymyksiin kahdessa minuutissa.

Mikään vastaus ei ole täysin väärin eikä täysin oikein. Oppimisen näkökulmasta tämä on tärkeä näkökanta. Se mahdollistaa yhteisen etenemisen. Organisaatio on yhtä kuin wigi. Halutaan nostaa yhteistä keskiarvoa.

Jos yrityskulttuuria kuvaa sana pelko, niin silloin kollektiivinen keskustelu katoaa, josta seuraa nollapeli ja naapuri on vihollinen.

Työtä tekevät toisiaan tarvitsevat ihmiset vuorovaikutuksessa edellyttäen jatkuvaa editoinnin periaatetta. Ennalta tehdyt tavoitteet ja suunnitelmat toteutuvat harvoin.

Ajatus, että yrityksen strategia voidaan jalkauttaa ei toimi. NÄIN SE EI MENE.

Reaalielämässä on läsnä epävarmuus ja yllättävät tapahtumat. Sitä mitä oikeasti tapahtuu ei voida nähdä etukäteen. Emme tiedä mitä oikeasti tapahtuu. Asiaa auttaa käytännössä kun toimintaa kehitetään seuraavaan suuntaan.

1)    Reflektoinnin systematisointi siten, että jokainen kirjoittaa omaa blogia, on tuonut valtaisia hyötyjä.

2)    Toiminta perustuu läpinäkyvyyteen.
Työtä tehdessä on asenteena, että teen töitä muille läpinäkyvästi.
Erityisesti kannattaa tehdä läpinäkyväksi se, miten teen valintoja. Tämä on keskustelun perusta. Suorituskeskeinen johtaminen ei salli tätä, koska keskustelu on aina rajoja ylittävää. Suorituskeskeisyys perustuu rajoihin ja vastuualueisiin. Niissä pitäydytään.

3)    Keskeistä on myös kontribuution taso = yhteinen wigi.
Nyt mietitään mikä on perusdokumentti?
Onko se video?
Onko se äänitiedosto?
Miten jaamme asioita?
Miten päästään yhteiseen oppimiseen ikäänkin improvisoiden?
Tavoitteet ja suunnitelmat eivät ole ainoat, jotka toimivat.

Tärkeätä on ihmisten välinen vuorovaikutus.

"Ryhmä ei voi olla vastuussa" on tasan eri asia kuin se mistä tässä nyt puhumme. Tarkoitus on pyrkiä mahdollisimman suureen moniäänisyyteen. Näin syntyy paradokseja, jotka taas ovat luovuuden lähde.

Vastakohta on pomotustilanne, jossa pomo pomottaa. Silloin syntyy aikuinen - lapsi suhde. Ja lapsi tekee pienimmän mahdollisen suorituksen. Uutta ei synny. 

Rakentava tilanne on silloin kun sanon: " Minä luotan sinuun, niin sinä luotat enemmän itseesi". Ja sinulla on enemmän resursseja suoritukseen.

On hyvä, kun ryhmä on divergentti, monimuotoinen ja moniääninen.

Reflektoi. Ei ole yhtä totuutta mistään asiasta.

Elämän perusta on neuvottelu. Aikaisemmin on ollut vallitsevana tilanteena "Joku tekee ja sanoo miten asia on".

Suunnittelu on keskeisen tärkeää. Suunnitelmaa tulee muuttaa koko ajan. Suunnitelma elää.

Kun sama jengi on yhdessä ja kommunikoi, niin siitä on hyötyä. Kun ohikulkijat voivat kommentoida, niin siitä on hyötyä. 

Tulosta syntyy silloin kun ensin on tarve tai intressi.

Ensin siis itselle tärkeä juttu!

Sitten mieti, miten kutsut toiset mukaan!

Keskeinen johtamisen menetelmä on mukaan ottaminen ja yhdessä asioiden avaaminen.

2 kommenttia . Avainsanat: Esko Kilpi, arvonluontikeskeisyys, suoritekeskeisyys

Oppiminen ja innovaatio työelämässä Engeström

Maanantai 24.11.2008 klo 20:17 - Paula Miinalainen

Oppiminen ja innovaatio työelämässä

IT-kouluttajien syysseminaari 20.11.2008 HAAGA-HELIA

Muistiinpanoja tutkija Yrjö Engeströmin luennosta 

http://www.ttlry.fi/yhdistykset/itko/tapahtumat/oppiminen_ja_innovaatio_tyoelama/

 

Työn historialliset kehitystyypit ( Victor & Boyton, 1998):

1) Käsityö

            Äänetön tieto. Tätä on joka organisaatiossa.

2) Sarjatyö

Koodattutieto, standardit, kuvat, prosessit kuvattu täsmällisesti. Lähtöisin amerikkalaisesta autoteollisuudesta. Japanilaiset etsivät uudet tavat, syntyi Toyotanismi, lean production.

3) Prosessien parantaminen

Käytännön prosessitieto. Jatkuva prosessien parantaminen. Työntekijä on jatkuva laaduntarkkailija ja myös tekee nopeasti parannuksia. Jokainen on "insinööri" ja tekee muutoksia.

4) Massaräätälöinti

Artikkelikohtainen räätälöinti. Asiakkaat vaativat räätälöintiä. Perustuu tuotteiden muutelevuuteen. "Suunnittele oma autosi". Sarjatuotannon ote säilyy, koska kompponentit ovat sarjatuotettuja. Yhdistelmä on uniikki.

Tässä siirrytään pois prosessien hallinnasta ja mietitään asiakkaan kannalta asioita.

5) Yhteinen kehittely

Solmutyöskentely. Dialoginen tieto.

Samalla solmitaan pitkäaikainen yhteistyösopimus.

Lähtökohta: tuote ei ole koskaan valmis. Siihen sisältyy jatkuvaa tuotekehittelyä. Vaatii neuvottelemaan ja löytämään yhteinen kieli

Työtavan määrittely kohteen mukaan on keskeistä:

Mieti: Keille, mitä ja miksi. Ei vain mietitä miten.

Käsityöllä ja yhteiskehittelyllä on yhtäläistä pitkät ja laajat asiakassuhteet.

Solmutyöskentely

Yhteiskehittelyn työkaluja

Häiriöt ovat informaation lähteitä. Mitä rikkaampi informaatio häiriöstä on saatu kerättyä sen parempi.

Isot tietojärjestelmähankkeet "ajelehtivat". Kukaan ei halua puhua siitä.

Kontrollipuhe on hallitsevana, mutta käytäntö ajelehtii.

 

RAKASTAKAA AJELEHTIMISTA. CIBORRAN IDEA.

Aiheeseen liittyviä mielenkiintoisia linkkejä:

http://www.vastapaino.fi/vp/images/tekstinaytteet/951-768-158-5.pdf

http://www.kaks.fi/tiedotteet/seminaarit/katse-eteenpain-2006/seminaarin-06-tiedotteet/ulla-maaria-mutanen.aspx

Oppimishaaste on uuden neuvottelevan solmutyöskentelyn omaksuminen.

"Nyt keskustelu on mielipiteiden heittoja. Ei ole kulttuuria, jossa mennään syvälle."

Ensin oli Kekkonen, sitten Ollila ja nyt EU. Aina on jokin joka sanoo, miten tehdään. On ollut auktoriteettilähtöinen oppimiskulttuuri. Se ei vain enää toimi.

Tällä hetkellä on vallalla expansiivinen oppiminen tai jotakuinkin niin.

Expansiivisessa oppimisessa opitaan sellaista, mitä ei vielä ole.

On matka yhteisen lähikehityksen halki.

Nyt ei ole alhaalta tulevia kansanliikkeitä kuten raittiusliike oli aikoinaan.

Esimerkki:

Helsingin kotihoidossa tutkitaan uutta tapaa. Nyt toimitaan sarjatuotannon tapaan. Se ei toimi.

Tällä alueella on iso haaste saavuttaa yhteisesti neuvotteleva tapa. Sarjatuotanto mallilla ei ole mahdollista selviytyä "harmaantumisesta".

Toinen kipupiste on maahanmuuttajat.

Kolmas kipupiste on näkymättömiin katoava nuoriso. 

Huomaa: Sorrumme tekemään enemmän sellaista, mikä ei toimi

Etukäteen ei tiedetä, millaisia vuorovaikutustasoja on tulossa. Vuorovaikutusten laatu määrittelee miten kokonaisuus toimii. Edessä upea potentiaalinen mahdollisuus. 

Sosiaalinen innovaatio:

Nykyisin mennään Netissä sinne, missä asiakkaat ovat. Ennen kuviteltiin, että asiakkaat tulevat meidän sivuille.

Ihminen ei ole koskaan liian vanha oppimaan uutta.

Toistuvien toimintamallien havaitseminen. On pysähdyttävä pohtimaan, mitä meidän elämässä toistuu jatkuvasti. Onko sen toistuminen järkevää.

Paljonko tulee informaatiota joka kyseenalaistaa oman toiminnan.

Onko olemassa jotakin, jonka tärkein tehtävä on osoittaa, että olen väärässä. 

Tärkeintä on perusturvallisuus ja luottamus. Jos ei ole niin emme voi oppia.

Olemme jatkuvassa konfliktissa, mikä itse asiassa on luovuuden ja oppimisen lähtökohta. Mistään asiasta ei ole yhtä totuutta.

Yksi totuus on aina valtaan liittyvä. Se kuvaa valtarakennetta.

Ollaan menossa pois siitä, että oppiminen on "oppiputkeen" pääsemistä.

Kielenkäytössä puuttuu sanoja tässä esitetyistä asioista.

Jokainen kohtaaminen mahdollistaa tai rajoittaa asioita.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: oppiminen, solmutyöskentely

Laskutuksen sähköistäminen

Perjantai 21.11.2008 klo 21:29 - Paula Miinalainen

Torstaina 20.11 kuuntelin aamupäivän esityksiä It-viikon seminaarissa aiheesta "Laskutuksen ja maksunvalvonnan ulkoistamistaminen". Logica, Sampo-Pankki ja intrum justitia ovat tehneet yhteistyössä tästä ulkoistamisesta palvelukokonaisuuden. Laskujen sähköistämiseen on tullut paineita Valtion taholta. Valtio sähköistää vauhdilla omaa laskujen käsittelyään ja ei kohta huoli lainkaan muita kuin sähköisiä laskuja. Joten, jos aikoo käydä Valtion kanassa kauppaa, niin tällaisia palveluja tarvitaan. Palvelua tarjotaan myös yksityishenkilöille. Palveluun liittyy myös arkistointi. Yritysten laskut liitteineen arkistoidaan 7 vuotta ja kuluttajien laskut 2 vuotta. Pohdin, että ratkaiseeko tämä myös tiedon tallennusvälineisiin ja ohjelmistoihin liittyvän ongelman. Ei tarvitse tältä osin huolehtia tekniikan vanhentumisesta johtuvista materiaalin siirroista uudelle tekniikalle.

No! Vihdoinkin se tapahtuu! Paperiton toimisto alkaa olla lähellä. Pidin palopuheita ja esityksiä paperittoman toimiston puolesta 80-luvun alussa, jolloin sanojenkäsittelyohjelmat valtasivat alaa markkinoilla. Paljon on asiat siitä ajasta muuttuneet. Paperi on kuitenkin pitänyt pintansa.

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: laskutus, maksujen valvonta, paperiton toimisto

Henkilöstöasiat esillä Systeemityöyhdistyksen syysseminaarissa

Perjantai 21.11.2008 klo 21:01 - Paula Miinalainen


Keskiviikkona 19.11 osallistuin Systeemityöyhdistys Sytyke Ry:n syysseminaariin. Tällä kertaa seminaarissa oli aiheena henkilöstöasiat. Timo Leskinen puhui aiheesta "Ammatillisen menestyksen avaimet ja henkilön oma tuloskunto".  Leskinen sai meidät vakuuttuneeksi, että tasapaino työn ja oman hyvinvoinnin välillä on kaikkein tärkein menestyksen avain pitkässä juoksussa. Tasapainon pitämiseen tarvitaan oikea ajan jäsentäminen. Ihminen tarvitsee työn ja levon lisäksi myös omaa aikaa sekä aikaa ihmissuhteille. Tietotyö, jossa pohditaan intensiivisesti, saa aivoissa stressiä aiheuttavat hormonit liikkeelle. Tarvitaan fyysistä rasitusta huuhtomaan nämä hormonit pois. Niinpä saimme jälleen kehotuksen kuntoiluun. Ja myös vähintään 7 tunnin yöuneen. Päivällä lyhytkestoiseen muistiin keräytyneet asiat täytyy arkistoida pitkäkestoiseen muistiin unen aikana. Siihen tarvitaan 7 tunnin yöuni. Tämä harvoin toteutuu minun kohdalla. Kiinnitämpä jatkossa huomiota yöunen pituuteen.

Timon materiaali on Sytykeen sivuilla tässä

Mitro Kivinen piti ansiokkaan ja seikkaperäisen esityksen "Menestyksekäs kehityskeskusteluprosessin jalkautusprojekti" . Ydin kysymys on "Mikä saa tikittämään?"

Mitron materiaali  on Sytykkeen sivuilla tässä.

 

  

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tietotyö, tuloskunto, yöuni, Timo Leskinen, Mitro Kivinen

Kurottaudu pois uomasta Esa Saarinen

Sunnuntai 16.11.2008 klo 16:35 - Paula Miinalainen

Filosofi Esa Saarinen luennoi 6.10.2008 Scandic Continentalissa uomaelämästä ja miten uomasta pääsee kurkottautumaan ulos.

Poimintoja luennosta:

Ihminen jumiutuu johonkin ja luulee, että se on se, mitä hän on. Hän elää uomassa. Älä tyydy elämään uomassa vaan lähde etsimään huikeuksia.  Kirsi Paakkanen oli sanonut Saariselle: "Jokaisessa ihmisessä on ihanuuden siemen."

Ihmiselle on hyväksi nähdä asioita toiveikkuuden, innostuksen ja arvostuksen näkökulmasta.

Saarinen kehottaa miettimään kuinka paljon uomassa, jossa elät, on arvon kokemisen elämyksiä. Usein aika vähän.

Arvokas elämä on mahdollista vain jos ihminen kokee elämänsä arvokkaaksi ja viestii sitä. Aineellisilla arvoilla mitatut arvostukset ovat kapeita. Niihin meitä kuitenkin kiihotetaan. Mutta miksi emme etsisi asioita, joissa ilmenee sykähdyttävällä tavalla arvot joihin uskomme.

Saarisen esitykset ovat aina innostavia - niin nytkin. Olen itse toiminut pitkään kouluttajana ja ihailen Saarisen viimeisteltyä suoritusta. Musiikki- ja kuvaefektit ovat paikallaan. Tilaisuus päättyi valtaviin kättentaputuksiin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: uoma, arvot, Esa Saarinen